Kuulumisia

Viikko on sujunu aika neutraalisti. On toki ollu vähän vastoinkäymisiä, mut ei ne mua lannista. Musta se on niin turhaa, et ihmiset puhuu musta paskaa selän takana, olettaen et tietää just sen mitä mä ajattelen toimiessani tietyllä tavalla. Mähän oon viel niin paha ihminen, tosi itsekäs ja täys lumppu. Ne jotka luulee tietävänsä mun ongelmani ja mun elämäntilanteeni, sekä mielenterveyteni tason ja voimavarani, on todellakin hukassa.

Oon koulusta sairaslomalla. Mut suorastaan pakotettiin tähän, ja oon käyny nyt muutamassa palaverissa selvittämässä tilannetta. Suunnitelmat kuulostaa hyvältä. Pakottamisella meinaan sitä, et ihmiset on sitä mieltä, etten oo koulukuntonen ja nämä haluuvat, et mä saan mielenterveyteni kuntoon ensin. Koska musta kuulemma on parempaankin suoritukseen. Totta. Mut jotkut on nyt käsittäny tän niin, et mä oon laiska paska joka hakee huomioo ja sanoo et nyyhhnyyyh en mä jaksa angst angst laittakaa mul luvallisii poissaoloi...... Huoh. Tässä mä menetän hyviä opintoviikkoja. Hyviä ystäviä mulla ja sillain. Onneks mulla on ollu parempia päiviä. Mut kaipaa sitä tukee ja turvaa, mielenterveydellisesti. Ei ehkä pystykkään avautumaan samalla tavalla, tai välttämättä ees tunnista kaikkia tunteita. Sisällä nimittäin möyrii pallo, mikä tuntuu tahtovan ulos. Oon tällä hetkellä aika herkkänä.

Alan tunnistaa masennuksen.

Tänään on siivouspäivä. Katotaan nyt miten jaksan.