Nyt sattuu. Eikä ihan vähän. Nyt fiilikset on sitä luokkaa,
et haluisin vaan painautua jonkun kainaloon ja itkeä.
Voisimpa olla pilvi. Leijua vaan yläilmoissa, kiertää maapalloa
ja olla välillä tosi pieni ja huomaamaton ja sit taas iso ja mahtava..
Ei tarvis murehtia mistään. Ei olis sydäntä, mikä vois mennä rikki.
Voih, se olis ihanaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti