keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Do i want to be underweight?

Mä en kykene käsittään tätä asiaa, tai edes itseäni. Mulla oli tarkka raja minkä yli ei saa laihtua, mut mä tiedän, et mä en osaa enää lopettaa. Oon nyt 2 kk aikana saanu mahasta pois 7 cm (jippii!) ja tuntuu silti, et lihoon vaan. Annan mahan kurnia ja koitan pitkittää syömistä mahdollisimman pitkään. Harmi, et muiden ihmisten seurassa mä en voi tehdä sitä. Tänään oli ensimmäinen kerta, kun oksensin. En ehkä niinkään tahallisesti, mut tietosesti kuitenkin.

Ja tuli mieleeni.. Jos kukaan yhtään edes kuvittelee auttavansa mua sanomalla, et oon hyvä tälläsenä, niin ignoraan ne täysin. Ei siitä tarvi itteensä ottaa. Se on mun oma peilikuva mikä on vääristyny. Mut siihen mä uskon mitä mä näen. Kovin ne tuputtaa mulle ruumiinkuvaterapiaa ja fysioterapiaa ja ravitsemusterapiaa, mut mitään ei olla vielä alotettu. Saan hetken aikaa vielä elää tätä ihanaa aikaa, kun vihdoinkin mulla on motivaatiota ja jaksamista painoa pudottaa. Eräät on varmaan erittäin ylpeitä, kun en oo enään sellanen kamala ihrakasa. Ainakin puheiden perusteella "aikasempi minä" ei oo tervetullu. Kiitos vinkistä. Vielä silti matkaa on vähintään se 10 cm.

Mä oon silti se sama ihminen, joka aina ennenkin. Positiivinen, hullu, mielenvikanen, sosiaalinen.. En mä oo muuttunu mihinkään sisältä, ulkoo vaan lähti niin pahasti paisumaan, et siihen oli puututtava. Voisin ehkäpä jopa laittaa tavotemittarin tänne.




You shout it loud, but I can't hear a word you say
I'm talking loud, not saying much
I'm criticized, but all your bullets ricochet
you shoot me down, but I get up

I'm bulletproof, nothing to lose
fire away, fire away
ricochet, you take your aim
fire away, fire away
you shoot me down, but I won't fall
I am titanium


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti