Ilma oli mitä ihanin, mut reitti missä kuvasin, ei kyl sisältäny paljookaan mitään upeita kohteita. Jäätynyttä loskapaskaa joka paikassa. Tää on ehkä paras otos koko reissulta, eikä musta tää oo mitenkään lähelläkään mun ottamien kuvien tasoo. Kävelin läpi kirjurinluodon ja kun olin keskittyneenä kuvaukseen, mut ympäröi lauma pikkusia koiria. Ne oli niiin sulosia. Oli vissiin omistajat päättäny lähtee lenkittään koiriaan yhdessä. Mä en meinannu päästää niitä lähtemään. Ihania päivän piristäjiä.
Mun on pakko sanoo nyt tää ääneen mä en kestä enää! Ennen ku muutan mieleni.. Kiellän itteeni syömästä.
Kävelin tänään 20 km yhteensä. Jipiiiii.
Etkös sinä pelännyt juuri edellisessä postauksessa, että sinusta tulee anorektikko ja nyt olet iloinen syömättömyydestäsi ja kävelymatkasta? Taidat olla vain luulotautinen?
VastaaPoistaKuka on sanonu, et oon ilonen syömättömyydestä? Mä tiedän, et mun hoitoa vaan auttaa se, et pystyn myöntämään itelleni ja myös muille sen, miltä musta tuntuu. Jos on kerran luulotautia, niin varmaan voinkin lopettaa terapiakäynnit, ja olla kuin ei mitään ja syödä taas normaalisti, niinkö? Jos kiellän itseäni syömästä, luuletko, et teen sen huvikseni? Ja jos pelkään anoreksiaa, niin sekö tekee mut "immuuniksi" sille? Taisin edellisessä tai sitä edellisessä mainita, et ei oo laihduttamisesta niinkään kyse, vaan siitä, mitä oon kokenu menneisyydessäni ja syömiseen liittyvä häpeän tunne on säilyny tähän päivään asti aiheuttaen mulle ongelmia syömisen kanssa. Oli se sitten paastoomista tai ahmimista.
Poista