- Oikeestaan mulle tulee vaan huonoja asioita mieleen. Parhaat muistot siltä ajalta liittyy isään ja isän kanssa olemiseen. Lähinnä siihen, et iskä on vieny meidät jonnekin minne ei normaalisti "arkena" mennä. Esimerkiks Yyteriin. Mut loput onkin sitten taistelua oman itseni kanssa ja oikeudettomuuden tuntemista.
Mitkä biisit kuuluu sun tänhetkiselle top10-listalle?
- Oikeestaan tällä hetkellä ei oo mitään parhaita biisejä, kuuntelen lähinnä ihan fiiliksen mukaan.
Tai mitä genreä kuuntelet eniten?
- Kaikki paitsi klassinen ja örinä menee. ;)
Mitkä biisit kuvaa parhaiten sun mielialoja tai liittyy sun tunteisiin (esim. surullinen, rakastunut jne.)?
- Jos tuntuu, et kaikki kaatuu päälle / Korttitalo, Suolaista Sadetta
- Jos haluun vaan fiilistellä hyvästä olosta tai muuten vaan / Karri Koira, Huuda!, FAFA L'AMERICANO!,
- Jos tuntuu siltä, et sekoon / Afro circus!
Ootko mielestäs hyvä laulaan?
- En enää. Joskus oikeesti osasin, tekniikat ja kaikki. Mut kun laulaminen on vähentyny viimisen viiden vuoden aikana niin rajusti, et ei tietenkään ääni pysy kirkkaana. Toisaalta huomaan, et nolaan usein itteni sillä, et luulen vieläkin osaavani laulaa. Pitäis vaan pitää suu kiinni ja laulaa jossain yökerhon nurkassa missä varmasti kukaan ei kuule mua.
Missä asioissa oot mielestäs taitava?
- Oon niin kriittinen, et vaikee sanoa. En enää oikeestaan ees tiedä. Piirtämisessä oon aina ollu kohtalainen. Varsinkin, jos on joku mistä piirtää. Päästä en oikeen osaa heittää mitään.
Kerro syömishäiriöstäs (mikä, miksi, milloin)?
- Ei oo täysin varmaa, mikä se on, mut tällä hetkellä se on EDNOS. Ei tiedä vielä, mihin suuntaan kallistuu. Välillä paastoan ja välillä tuntuu, et ahmin kymmenen ihmisen edestä. Enemmän kyllä tuntuu, et menee syömättömyyden puolelle. Tai joskus pyrin siihen. Joskus tuntuu, et jopa yhdestä karkista mun pitäis rangaista itteäni. Joskus voin silti syödä karkkipussillisen ilman mitään paniikkia. Se tulee vasta myöhemmin. Tää on jatkunu jo pitkään. Ainahan tän ikäset syö tälläin, epäsäännöllisesti. Mut häiriöstä puhutaan, kun siitä tulee pakkomielle, oman kehon ja terveyden tarkkailusta tulee pakkomielle eikä siitä pääse eroon. Se voi olla laihduttamista tai lihomista tai muuten vaan rakkautta terveyttä kohtaan.
Lempiasiat? harrastukset jne.
- Harrastukset: valokuvaus, rullaluistelu / Ruoka: kaalikääryleet, nam / Juoma: Sprite tai täysmehut / Väri: turkoosi, peige tai vaaleanruskea
Tykkäätkö eläimistä?
- Tykkäänhän mä. Eniten tykkään kissoista, koirista, hevosista ja pupuista!♥
Miten pupun kanssa menee?
- Hyvin meillä täällä menee. Me ollaan opeteltu tuhoomaan vessapaperirullia ja mun kalusteet ja tekstiilit on saanu jäädä rauhaan. ;)
Pidätkö itseäsi keskivertoa fiksumpana?
- Hui. En pidä sillä tavalla, et kokisin olevani kenenkään yläpuolella. Joskus kuitenkin huomaa asioita mitä osaa paremmin kuin yleisesti odotetaan. Eli vertaamalla itseäni yleiseen tasoon kyllä, joissain asioissa. Enkä silloinkaan väitä, etteikö kukaan pystyisi parempaan. Niin hyvä en ole missään, et yltäisin niin ylös.
Rakastatko olla positiivisen huomion keskipisteenä?
- En sanois, et rakastan. Hyvältähän se tuntuu. Vaan siks, kun aina on ollut se ulkopuolinen. Sitten huomaakin, et kaikki on muuttunu toisinpäin. Musta tykätään ja ollaan kiinnostuneita siitä mitä sanon. Totta helvetissä se tuntuu hyvältä. Mut se on ihan eri juttu rakastanko sitä.
Pitääkö sinun mielestä jatkaa yrittämistä vaikka parisuhde rakoilisikin?
- Tottakai. Vaikka usein tuliskin olo, et pakko luovuttaa, niin aina se onni kääntyy. Alamäen jälkeen tulee aina ylämäki. Joskus se saattaa kestää pitkäänkin. Onneks mun ja Mixun suhteessa ollaan tajuttu se ajoissa.
- Toisaalta voihan se olla, et huomaa jossain kohtaa, et ei se toinen ookkaan se "oikea". Mut se ei tainnu liittyä niinkään tähän?
Oletko tietämättäsi pinnallinen?
- Voi olla. En osaa sanoa. Riippuu mistä puhutaan? Jos puhutaan miehistä, kiinnitän huomiota sisimpään, ulkonäkö vaan helpoiten herättää sen huomion. Oikeestaan Mixuun ihastuin siks, miten sille sopi se tyyli, millaset vaatteet sillä oli. Sitten kun juttelin sen kanssa, niin paljastukin upee tyyppi. Olisin kyllä sen kanssa muutenkin jutellut, samaa porukkaa kun oli. Mut ehkä sitten oon vähän pinnallinen.
- Kuitenkin haluan sen sanoa, et kun jotkut näkee pinnallisen itsekkäänä paskana, niin sitä mä en ole. Sellainen pinnallinen en ole, ettei kiinnostaisi toisten tunteet ja olisin itsekäs. Tämän voi moni varmasti vahvistaa. Mulle on muuten pinnallisesta sanottu näin
"Pinnalliseksi (tai miksi tahansa muuksi) nimittely kertoo mielestäni enemmän arvostelijasta itsestään kuin sen kohteesta. Syy voi olla pikaisesti vedetty johtopäätös toisesta vaivautumatta tutustua syvemmin, arvostelijan kokema "uhka"/kateus toisen habituksesta/elämäntavasta tai yleisesti huono itsetunto."Ja toivon, ettei kyseessä ole tälläinen tilanne. Jos kysymyksen esittäjä lukee tän, niin vois vähän tarkentaa, et onko kyseessä ihan sattumalta mieleen tullut kysymys vai haetko jotain takaa? Onko jotain, mitä mun pitäis pohtia? Onko jotain, mitä olisin ehkä voinut tehdä Sun kohdallas toisin?
Valehteletko itsellesi usein?
- En tiedä. Menin lukkoon. Kaikki tietää mitä tarkoittaa itselleen valehtelu, mut sitä on vaikee miettiä tilannekannalta. Voi olla. Ehkä koitan uskotella itelleni asioiden olevan paremmin kuin ne on. Sitä teen aika usein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti