Stressiäkö?

Mitä hittoa mä oon ulissu? Mä oon tosi kiitollinen teille, jotka ootte täällä lukemassa mun blogia, tätä postausta, just nyt. Ilman teitä, tätä blogia ei olis. Ja teidän ansiosta, mä jaksan purkaa tunteitani tänne. Vaikka hävettää välillä kirjotukset mitä teen, mut ne on mennyttä ja jokaisella on joskus huonot aikansa. Kuten toi postaus, missä olin antibiootteja saanut roppakaupalla tulehdukseen ja kipuihin.. Aika noloa.. Mä oon mä enkä muuksi muutu, valitan.

Aion panostaa nyt tähän blogiin, koska tää auttaa mua jaksamaan, pohtimaan asioita ja tekemään ratkasuja. Saan hetken omaa aikaa kirjoittaessani tätä. Aikaa itselleni. Se on äärimmäisen tärkeetä mulle. Välillä toisaalta, kuten nyt, tuntuu, et mä en osaa olla. En seurassa, en yksin, en kaupassa, en kotona. Kaikkialla vainoaa joku negatiivinen tunne. Pitäisköhän mun muuttaa jotain mun ajatusmaailmassa, vai voisko tää olla oikeesti stressiä? Koska mulla on pää täynnä ideoita, pää täynnä ajatuksia, toiveita, unelmia, kauppalistoja ja asioita joita pitää muistaa tai tehdä loppuun. Tuntuu, et ne seuraa mua joka paikkaan. Aina tulee mieleen "ainiin niitä pyykkejä piti pestä", ja sit kun oon kotona, en sitä kuitenkaan muista, koska mulla on muutakin tekemistä. Mulle tärkeetä tekemistä. Kudon sukkia, teen ja kuuntelen musiikkia, editoin videota, kirjoitan blogia, siivoon, tiskaan, nään kavereita, nään perhettä, hoidan asioita, vietän aikaa poikaystävän kanssa.. Tuntuu et kaikelle ei ole aikaa eikä aikatauluttamisesta tuu mitään. Hajoan. Pitäis varmaan alkaa keräämään rentoutumiskassaa, et vois lähtee jonnekin kaukasemman kaverin luo hetkeks ottamaan lepoa ja keräämään voimia. Mun niskatkin on koko ajan jumissa..

Aikataulusta sen verran, et oon aina ajoissa, vaikka oonkin perjaatteessa myöhässä. Oon aina lähdössä 10 min suunniteltua aiemmin, mut kuitenkin viime tipassa hoidan asioita, kuten laitan pyykit kuivumaan, ja sitten onkin jo kiire. Koskaan en kuitenkaan ole myöhässä, mut siltä se joka kerta tuntuu, että sais juosta vaikka nyt siihen bussiin. Vaikka tiedän, että kävelen tästä pysäkille minuutin verran, kuitekin vaikka bussin tuloon olisi jopa 3 minuuttia, juoksen, etten varmasti myöhästyisi.

Toivottavasti jäät taas odottamaan tulevaa postausta. :)
Kommenttia voi laittaa, myös anonyymit, jos teillä on jotain vinkkejä jaksamisen suhteen! :)